Kaupunkikoira.fi
Säännöt · päivitetty 30.5.2026

Koirapuiston säännöt ja etiketti

Koirapuiston kirjoitetut ja kirjoittamattomat säännöt: miten käyttäydyt, pienet ja isot koirat, juoksuinen narttu, tappelut ja kuka on vastuussa.

Pääsäännöt

Mikä on koirapuisto?

Koirapuisto on aidattu alue, jossa koira saa olla irti omistajan valvonnassa. Kunnat ylläpitävät niitä yleisillä alueilla, ja virallisissa nimissä esiintyy usein muoto koira-aitaus. Arkikielessä ja haussa koirapuisto on yleisempi termi. Monet puistot on jaettu kahteen osastoon: pienille ja isoille koirille. Aitauksen ulkopuolella koira on järjestyslain mukaan pidettävä kytkettynä.

Mitkä ovat koirapuiston tärkeimmät säännöt?

Sulje portti perässäsi, siivoa koirasi jätökset, pidä koira jatkuvasti silmälläsi ja kutsu se pois, jos se ahdistelee muita. Älä tuo aitaukseen herkkuja, ruokaa tai leluja, jotka voivat aiheuttaa kateutta ja tappelun. Käytä oikeaa osastoa koirasi koon mukaan. Aitauksen sisällä koira saa olla irti, mutta heti portin ulkopuolella se on kytkettävä.

Miten koirapuistossa kuuluu käyttäytyä?

Saavu rauhallisesti äläkä jää seisomaan portin suuhun, koska se ruuhkauttaa sisääntulon ja kärjistää tervehtimisiä. Anna koirien kohdata omaan tahtiinsa ja puutu tilanteeseen, jos leikki muuttuu yksipuoliseksi tai kovaksi. Pidä huomio koirassasi, älä puhelimessa. Jos oma koira on stressaantunut tai aitauksessa on jo kärhämää, odota ulkopuolella tai tule toiseen aikaan.

Ole koirasi mukana, älä jätä sitä itsekseen aitaukseen.

— Suomen Kennelliitto: Hyvätapaisesti koirapuistossa (kennelliitto.fi)
Pitääkö pienet ja isot koirat erottaa koirapuistossa?

Kyllä, jos puistossa on erilliset osastot, käytä koirasi kokoa vastaavaa, vaikka oma iso koira olisi ystävällinen. Kokoero on riski: iso koira voi vahingoittaa pientä jo leikissä, ja nopeasti liikkuva pieni koira voi laukaista isomman saalistusvietin. Pienten osasto on yleensä tarkoitettu alle 40 cm säkäkorkeuden tai 15 kg painon koirille.

Saako juoksuisen nartun viedä koirapuistoon?

Ei. Juoksuista narttua ei viedä koirapuistoon. Se häiritsee koko aitauksen koirien käytöstä, lisää tappeluiden riskiä urosten kesken ja voi johtaa ei-toivottuun astutukseen. Pidä juoksuajan ulkoilut rauhallisina ja kytkettyinä, ja palaa koirapuistoon vasta kun juoksu on ohi.

Älä vie kiimassa olevaa tai sairasta koiraa aitaukseen.

— Suomen Kennelliitto: Hyvätapaisesti koirapuistossa (kennelliitto.fi)
Mitä teen, jos koirapuistossa syntyy tappelu?

Pysy rauhallisena äläkä työnnä käsiäsi tappelevien koirien väliin — purema kohdistuu helposti omistajaan. Tehokkain keino on yleensä erottaa koirat takajaloista nostamalla tai kovalla äänellä ja yllättävällä häiriöllä (esim. vesi). Kutsu koirasi heti pois ja poistu tilanteesta. Vakavan pureman tai vahingon jälkeen vaihtakaa yhteystiedot, kuten minkä tahansa vahingon yhteydessä.

Yksi perinteinen tapa on tarttua takajalkoihin ja nostaa koirat ylös. […] Kylmän veden kaataminen tappelijoiden päälle voi myös laukaista tilanteen ja saada koirat irrottamaan otteensa.

— Suomen Kennelliitto / Koiramme-lehti: Pyri estämään koirien tappelu (koiramme.fi)
Kuka on vastuussa, jos koira aiheuttaa vahingon koirapuistossa?

Koiran omistaja tai haltija ei ole automaattisesti vastuussa kaikesta: vastuu perustuu tuottamukseen eli huolimattomuuteen tai laiminlyöntiin (vahingonkorvauslaki 412/1974). Omistaja joutuu yleensä korvausvastuuseen, jos hän on laiminlyönyt koiran valvonnan tai kiinnipidon. Suomessa koirilla ei ole yleistä ankaraa vastuuta, vaan jokainen tilanne arvioidaan erikseen. Vahingot katetaan käytännössä usein koti- tai vastuuvakuutuksesta. Kaupunkikoira on toimittaja, ei oikeudellinen neuvonantaja.

Poikkeukset

  • Juoksuinen narttu — ei koirapuistoon koko juoksuajan.
  • Pentu, jolla perusrokotukset eivät ole vielä valmiit — odota, kunnes eläinlääkärin ja Kennelliiton ohjeiden mukainen suoja on saavutettu. Ks. erillinen opas pennun viemisestä koirapuistoon.
  • Sairas tai oireileva koira (oksentelu, ripuli, yskä, ihotulehdus) — tartuntariski muille.
  • Voimakkaasti reaktiivinen, pelokas tai hallitsematon koira — harkitse hiljaisia aikoja, erillisaitausta tai muuta liikuntaa.

Sakot ja seuraamukset

Koirapuiston etiketin rikkominen ei sinänsä ole sakotettavaa. Sen sijaan koiran pitäminen kytkemättömänä aitauksen ULKOPUOLELLA taajamassa on järjestyslain §14 koirakurin rikkomus, josta on 40 euron rikesakko (laki rikesakkorikkomuksista 986/2016 §14 kohta 10).

Sakon suuruuden määrittää viime kädessä viranomainen — yllä oleva on suuntaa-antava virallisesta järjestyssäännöstä.

Koirapuisto vai koira-aitaus?

Koirapuisto on aidattu alue, jossa koira saa olla irti omistajan valvonnassa. Suomen kunnat ylläpitävät niitä yleisillä alueilla, ja niiden virallisissa nimissä näkyy usein muoto koira-aitaus. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun avoimessa paikkadatassa termi on juuri tämä, mutta arkikielessä ja haussa koirapuisto on selvästi yleisempi. Käytännössä sanat tarkoittavat samaa: aidattua jaloittelualuetta koirille.

Aitauksen ydinidea on, että koira saa juosta ja leikkiä vapaana turvallisessa, rajatussa tilassa. Tämä on poikkeus pääsääntöön: muualla taajamassa koira on järjestyslain (612/2003) §14 mukaan pidettävä kytkettynä. Heti portin ulkopuolella kytkemisvelvollisuus palaa voimaan.

Monet puistot on jaettu kahteen osastoon, pienille ja isoille koirille, ja niiden varustelu vaihtelee: osalla on valaistus, vesipiste ja erillinen tuulikaappiportti, osa on pelkkä aidattu kenttä. Selaa oman kaupunkisi koirapuistoja. Listaukset löytyvät jokaiselle viidelle kaupungille.

Koirapuiston säännöt: kirjoitetut ja kirjoittamattomat

Osa koirapuiston säännöistä on kirjattu lakiin tai kunnan opasteisiin, osa on vakiintunutta käytäntöä, jota jokainen kokenut koiranomistaja noudattaa.

Kirjoitetut säännöt lähtevät järjestyslaista. Aidatussa jaloittelupaikassa koira saa olla irti, mikä on nimenomainen poikkeus kytkemisvelvollisuuteen:

Velvollisuus pitää koira kytkettynä […] ei koske suljettua pihaa tai puutarhaa eikä koiran koulutus- ja harjoituspaikkaa eikä erityisesti osoitettua aidattua jaloittelupaikkaa.

Lähde: Järjestyslaki 612/2003 §14 mom. 4

Tämän lisäksi kunnat asettavat aitauskohtaisia opasteita: aukioloajat, siivousvelvoite, kielto tuoda sairasta tai juoksuista koiraa. Opasteet kannattaa lukea ensimmäisellä käynnillä.

Kirjoittamattomat säännöt ovat ne, jotka pitävät puiston toimivana:

  • Sulje portti perässäsi. Myös tullessa ja lähtiessä, jottei kukaan koira karkaa.
  • Siivoa jätökset. Mukana kannattaa olla aina kakkapusseja; useimmissa aitauksissa on roska-astia.
  • Älä tuo herkkuja, ruokaa tai leluja. Ne aiheuttavat kateutta ja ovat yleisin yksittäinen tappelun laukaisija.
  • Valvo koiraasi koko ajan. Puhelin taskuun, sillä tilanteet kärjistyvät sekunneissa.
  • Käytä oikeaa osastoa koirasi koon mukaan.

Etiketti — miten koirapuistossa toimitaan

Hyvä koirapuistoetiketti on enimmäkseen muiden huomioon ottamista. Saavu aitaukseen rauhallisesti äläkä jää seisomaan portin suuhun: sisääntulo on ruuhkaisin ja jännittynein kohta, jossa koirat tervehtivät tiiviisti. Päästä oma koira sisään ja siirry heti pois portilta.

Anna koirien kohdata omaan tahtiinsa. Terve leikki on vuorottelevaa: molemmat koirat ovat välillä jahtaajana ja välillä jahdattavana. Jos leikki muuttuu yksipuoliseksi, yksi koira jää alakynteen tai ääni koventuu, kutsu koirasi hetkeksi pois ja anna tilanteen rauhoittua.

Pidä koira hallinnassa peruskäskyillä. Toimiva poiskutsu (”tule”) ja ”jätä” ovat koirapuiston tärkeimmät taidot. Jos oma koira on stressaantunut, väsynyt tai ahdistunut, poistu — kukaan ei hyödy pakotetusta sosiaalistamisesta. Ja jos aitauksessa on jo käynnissä kärhämä tai siellä on koira, joka selvästi ahdistelee muita, odota ulkopuolella tai tule toiseen aikaan.

Pienet ja isot koirat: miksi jako on tärkeä

Kun puistossa on erilliset osastot pienille ja isoille koirille, niitä kannattaa käyttää myös silloin, kun oma iso koira on lempeä ja kiltti. Kyse ei ole luonteesta vaan fysiikasta.

Kokoero on aito riski kahdesta syystä. Iso koira voi vahingoittaa pientä jo tavallisessa leikissä ilman mitään pahaa tarkoitusta. Ja nopeasti liikkuva, vinkuva pieni koira voi laukaista isomman koiran saalistusvietin, jolloin leikki kääntyy jahdiksi. Tästä syystä pienten osasto on turvallisempi paikka kevyemmille koirille.

Pienten koirien osasto on yleensä mitoitettu alle 40 cm säkäkorkeuden tai 15 kg painon koirille. Aitausten kokoon kunnilla on omat ohjeensa. Esimerkiksi Helsingin kaupunkitilaohjeen mukaan yhden osaston tavoitekoko on 1 500 m² ja kahden osaston 3 000 m².

Sisäkoirapuistot ja kaupalliset aitaukset

Julkisten, kunnan ylläpitämien aitausten rinnalle on syntynyt maksullisia sisä- ja ulkokenttiä, joita voi varata yksityiseen käyttöön. Ne ovat suosittuja talvella, sateella ja erityisesti aroille tai koirakavereiden kanssa huonosti toimeentuleville koirille, koska kentän saa yleensä yhden koirakunnan käyttöön kerrallaan. Hinnoittelu ja varauskäytäntö vaihtelevat ylläpitäjän mukaan.

Riskit ja haitat

Koirapuisto ei sovi joka koiralle eikä joka hetkeen. Yleisimmät haitat on hyvä tuntea, jotta osaa arvioida, milloin käynti kannattaa.

Tappelut ovat näkyvin riski. Useimmat alkavat resurssista (herkku, lelu, portti) tai siitä, että jännittynyt tilanne pääsee kärjistymään. Jos tappelu syntyy, älä työnnä käsiäsi koirien väliin, sillä purema osuu helposti omistajaan. Koirat saa parhaiten erotettua nostamalla takajaloista tai kovalla, yllättävällä häiriöllä. Kutsu oma koira pois ja poistu.

Tarttuvat taudit ja loiset leviävät paikoissa, joissa monta koiraa liikkuu samalla alueella. Varmista, että koirasi perusrokotukset ja madotukset ovat kunnossa ennen koirapuistoa Kennelliiton ja oman eläinlääkärisi ohjeiden mukaan.

Aliarvioitu haitta on ylivirittyminen. Aralle koiralle tai pennulle ruuhkainen aitaus voi olla pelottava kokemus, joka jättää jäljen pitkäksi aikaa. Tällaiselle koiralle sopivat paremmin hiljaiset ajat ja tutut koirakaverit.

Käynti kannattaa jättää väliin, jos oma koira on sairas, juoksuinen, voimakkaasti reaktiivinen tai jos aitaus on ruuhkainen herkälle koiralle. Pennun kohdalla ajoitus on oma kysymyksensä.

Kuka on vastuussa, jos koira aiheuttaa vahingon

Suomessa koiran omistaja tai haltija ei ole automaattisesti vastuussa kaikesta, mitä koira aiheuttaa. Vastuu perustuu vahingonkorvauslakiin (412/1974): se, joka tahallisesti tai tuottamuksesta eli huolimattomuudesta tai laiminlyönnistä aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen. Käytännössä omistaja joutuu korvausvastuuseen yleensä silloin, kun hän on laiminlyönyt koiran valvonnan tai kiinnipidon.

Toisin kuin monessa muussa maassa, Suomessa koirilla ei ole yleistä ankaraa eli tuottamuksesta riippumatonta vastuuta, vaan jokainen tilanne arvioidaan erikseen. Vahingot katetaan käytännössä usein koti- tai vastuuvakuutuksesta, ja monilla koiranomistajilla on erillinen koiravakuutus, joka voi sisältää vastuuturvan.

Tarkista oma tilanteesi ja vastuuvakuutuksesi vakuutusyhtiöstäsi. Tämä on yleisluontoista tietoa, ei oikeudellista neuvontaa, ja Kaupunkikoira on toimittaja-asemassa. Lähteinä vahingonkorvauslaki 412/1974 (Finlex) ja Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE.

Milloin koirapuisto ei sovi

Muutamassa tilanteessa koirapuisto kannattaa jättää väliin, vaikka oma koira muuten viihtyisi siellä.

Juoksuista narttua ei viedä aitaukseen lainkaan. Juoksu sekoittaa koko aitauksen koirien käytöksen, lisää urosten välisten tappeluiden riskiä ja voi johtaa ei-toivottuun astutukseen. Pidä juoksuajan ulkoilut rauhallisina ja kytkettyinä, ja palaa aitaukselle vasta, kun juoksu on ohi.

Pentu, jonka perusrokotukset eivät ole vielä valmiit, kannattaa myös pitää poissa. Se on tartuntariskissä ja saattaa kokea ruuhkaisen aitauksen pelottavana, ja ensikäynnin ajoituksesta on oma oppaansa. Kotiin jää sairas tai oireileva koira (oksentelu, ripuli, yskä, ihotulehdus), ettei tauti leviä. Voimakkaasti reaktiivinen tai pelokas koira ei yleensä hyödy pakotetusta kohtaamisesta, vaan sille sopii paremmin hiljainen aika tai muu liikuntamuoto.

Huomaa myös, että aidatun koirapuiston ulkopuolella metsästyslaki velvoittaa pitämään koiran kytkettynä 1.3.–19.8. Itse aitauksessa tämä ei rajoita, mutta koirametsissä ja muilla merkityillä vapailla alueilla rajoitus on voimassa.

Lähteet

Kaupunkikoira on toimittaja-asemassa eikä tulkitse lakia tai anna eläinlääketieteellistä neuvoa. Konkreettisissa tilanteissa tarkista tieto suoraan järjestyslain virallisesta tekstistä, Suomen Kennelliitosta tai omalta eläinlääkäriltäsi.

Aiheeseen liittyvät säännöt